UNTO AHJOPALO

Kansiossani komeilee teksti Unto Ahjotuli,

 joka on Lappeenrantalainen postmodernin taiteen tunnettu edustaja ja on vielä ihan viime vuosinakin järjestänyt näyttelyitä.
Henkilöt ovat eläneet eri aikakaudella,
mutta täysin sekoittuneet esimerkiksi Termosen kirjassa "Postikorttitaidetta."

Oikeana piirtäjänä näille korteille  pidän Unto Ahjopaloa, 

joka syntyi 1916 ja kuoli Vaasassa 1979.

Tämä tieto paljastui minulle vasta tehtyäni tutkimuksia tätä blokia varten.

Unto Ahjopalon  kortit edustavat perinteistä tyyliä. 

 Kokoelmassani on 13 hänen signeeraamaansa joulukorttia.

Hänen korttinsa ovat ilmestyneet  pääasiassa 1960-luvulla ja kansiossani olevat on painettu Tampereen Kivipainossa.

Aikalaiset muistavat Unton mukavana miehenä, 

joka toimi mm. Vaasassa taiteilijaseuran puheenjohtajana 1969-72.

Ohessa kulkeneen kortin uusintapainos.

Tampereen Paperikonttori Oy, jossa on myös viivakoodi.

Alfred Scheack

Kivipiirtäjä, graafikko ja faktori Alfred Sheack syntyi Saksassa.

Suomessa hänen tiedettiin olleen kirjapainoalalla töissä.

Viimeksi ehkä Frenckellin kirjapainossa.

Kortteja hän on piirtänyt 1920- luvulta alkaen vuoteen 1944 jolloin hänet siirrettiin Saksaan ja uskotaan hänen "kadonneen" sen ajan tapahtumien yhteydessä.

Minulla on kokoelmassa ainoastaan kukka-aiheisia kortteja,

mutta katsokaa ja ihailkaa!

Ne ovat niin kauniita.

Olisi mukava kertoa enemmänkin,

mutta tietoa puuttuu.

Toki tiedän hänen piirtäneen muutakin kuin kukkia.

Tämän kortin on kustantanut Kuvataide Oy 

ja se on kulkenut Kenttäpostina  31.7.-43.

Pirkko Juvonen-Valtonen

Pirkko Juvonen-Valtonen oli syntynyt 1947 ja kuoli Karkkilassa 2014.

Viimeisinä vuosinaan hän käytti nimeä Pirkko Juvonen-Sandborg,

 joka signeeraus näkyy myös tämän postauksen viimeisessä kuvassa.

Pirkko tunnettiin lahjakkaana luontokuvaajana.  

Eläimet ja kasvit hän piirsi aidon näköisesti.

Hän piirsi myös useita postimerkkejä.

Kortit oli usein kustantanut Invalidiliitto, Paletti, Unicef ja Posti.

Yleensä kaikki Pirkko Juvonen-Valtosen piirrokset ovat sopusuhtaisia ja kauniita.

Tämä kortti on jo julkaistu sukunimellä Juvonen-Sandborg.

Sen on julkaissut Invalidiliitto 2004.

Kortin nimi on: "Syksy tuli metsään."

Laiva nimeltä J. L. Runeberg

Jokainen on joskus lukenut "Vänrikki Stoolin tarinoita," jotka meidän suosittu ja romanttinen kansallisrunoilijamme on kirjoittanut Ruotsin kielellä.  

Runebergistä on kerrottu monia tarinoita.

Hän asui Porvoossa ja siellä myös kuoli 6 toukokuuta 1877.

 M/S J.L. Runeberg tuli liikenteeseen 1912 höyrylaivana, mutta alkuperäinen kone vaihdettiin dieselmoottoriksi  1962.

Monet tunnetut taiteilija ja kuvantekijät ovat saaneet inspiraation piirtää kuvia tästä mielenkiintoisesta kohteesta.

Ylläoleva kortti on ilmestynyt Porvoon juhliessa 650 vuottaan 1975.

Ylläolevan kuvan piirtäjä on erittäin taitava ja lahjakas. 

 Hän on piirtänyt muitakin Porvoo aiheisia kuvia, mutta nimeä en tiedä.

Sen sijaan Marjaliisa Pitkäranta on monille korttienkeräilijöille tuttu.  Taustalla näkyy hyvin Porvoolle tutut maisemat

Tämän kortin on piirtänyt Sirpa Kukkonen.

S/M  J. L. Runeberg liikennöi edelleen ahkerasti Porvoon ja Haikon kartanon välistä reittiä.

Eihän se ikä haittaa kun aina välillä laivaa huolletaan ja korjataan!

Postimerkkiaihe korteilla

Joskus aina tulee huutokaupoissa houkuttelevia kortteja vastaan. 

Postmerkki kortin maksupuolella on kyllä mielenkiintoinen,

 mutta joskus postimerkit ovat myös kortin kuva-aiheena.

Yllä on kuvassa Venäjän Tsaarit,

 jotka ovat aikoinaan olleet Suomen Suuriruhtinaita.

Tämän kohteen omistaminen olisi suoramaista juhlaa!

Soikiomerkkien ryhmä päikköasennossa!

Kortissa on upean vuosiluvun ohessa 1889 mallin merkkejä.

Kuvassa olevat merkit olisivat leimaamattomana luettelohinnaltaan lähes 300 euron arvoiset!

Vaan leimattuna niitä löytyy runsaasti tosi halvalla.

Postilaitos käytti postikortteja merkkien mainostamiseen. 

Niitä jaettiin  usein esimerkiksi joulupostimerkeistä tehtyjä ilmaiseksi, mutta harva niitä käytti tervehdykseen.

Ruotsissa ja varmaan muuallakin näitä on julkaistu samoin kuin Suomessa.

Kuvassa Ranskalaisella kortilla kukka-aiheisia merkkejä koko maailmasta.

Olen kerännyt näitä hiljalleen,

 joten niitä on kertynyt kansiooni vasta 38 erilaista.

Monien muiden aiheiden joukossa ne ovat piristävä lisä!

Muumit

Muumit ovat eräs suomen tunnetuimpia tavaramerkkejä.

Siitä meidän on kiitettävä kirjailija, taidemaalari ja sarjakuvapiirtäjä Tove Janssonia.

Toven Muumi-aiheiset kirjat on käännetty 45 kielelle ja niistä on  tehty piirrettyjä elokuvia ihan kuin Aku-Ankasta,

 mutta ehkä hieman pienemmässä mittakaavassa.

Tove Jansson syntyi 1914 Helsingissä ja kuoli 86-vuotiaana 2001.

Hän syntyi Suomenruotsalaiseen perheeseen,

 jossa hänen molemmat vanhempansa olivat myös tunnettuja taiteilijoita. 

 Isä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti piirtäjänä tunnettu Signe Hammarsten Jansson.

Jo kauan sitten Tove julkaisi ensimmäiset postikorttinsa muumi aiheesta,

 mutta vasta viime vuosina muumi korttien suosio on selvästi kasvanut ja niitä myös kerätään yleisesti.

Minulla on kansiossani 57 erilaista muumikorttia.

Ne ovat iloisia, värikkäitä ja hyvin viehättäviä.

Aina kun saa muumikortin postiluukusta tulee iloiselle tuulelle.

Monissa kaupungeissa on Muumi-aiheisia museoitakin.

Tove Jansson on luonut meille Suomalaisille hahmon,

 jota kannattaa vaalia ja olemme sen ymmärtäneet.

Vanhoista posliinisista Muumimukeista maksetaan usein satoja euroja.

Pian varmasti harvinaisimpien korttienkin arvo nousee!

Akseli Gallen-Kallela

Akseli Gallen-Kallela syntyi 1865 ja kuoli 1931.  Hänen elämänsä ja taiteellinen tuotantonsa sijoittuu itsenäisyytemme kiihkeimpään aikaan.  Kuten monia muitakin taiteilijoita häntä kiinnosti Suomen kansalliseepos Kalevala ja sen kuvittaminen.

Yllä  on Tarvaspään Gallen-Kallela museo, jossa lienee parasta aikaa on taiteilijan 150-vuotisnäyttely.

Ruovedllä sijaitsi taiteilijan mahtava hirsinen kesämökki Kalela,

 jossa olen nuorempana muutaman kerran käynytkin.  

Akseli oli erittäin herkkäpiirtoinen taiteilija.

Tämäkin luontokuva sopii hyvin kalevalaiseen maisemaan.

Vasemmalla kuvassa Gallen-Kallela, nukkumassa Pekka Halonen, käsi poskella R. Kajanus ja oikealla J. Sibelius.

Taulu on maalattu Pariisissa.

"Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa," on maalattu 1889.

Kalevalasta hän onnistui piirtämään kuolemattomat kuvansa.

Ohessa Kullervon kirous.  

Syötyään pahan emännän leipää jossa oli kivi sisällä hän syötti Ilmarisen karjan susille ja muille metsän pedoille.

"Velisurmaaja"  on tunnettu Kalevalainen  laulu Kantelettaresta.

Taulu on Ateneumin taidemuseossa ja kortin on kustantanut Grako.

Kortteja Gallen-Kallela aiheesta löytyy yhä helposti.

Kansiossani niitä on tasan 49 kappaletta.  

"Pettuleivän virttä laulava tyttö." (1890)

Elettiin aikoja jolloin vielä leipään lisättiin usein petäjän kuorta.

Elämä ei varmaan ollut kovin helppoa nuorella taiteilijallakaan.