torstai 23. huhtikuuta 2015

Muumit



Muumit ovat eräs suomen tunnetuimpia tavaramerkkejä.
Siitä meidän on kiitettävä kirjailija, taidemaalari ja sarjakuvapiirtäjä Tove Janssonia.
Toven Muumi-aiheiset kirjat on käännetty 45 kielelle ja niistä on  tehty piirrettyjä elokuvia ihan kuin Aku-Ankasta,
 mutta ehkä hieman pienemmässä mittakaavassa.


Tove Jansson syntyi 1914 Helsingissä ja kuoli 86-vuotiaana 2001.


Hän syntyi Suomenruotsalaiseen perheeseen,
 jossa hänen molemmat vanhempansa olivat myös tunnettuja taiteilijoita. 
 Isä oli kuvanveistäjä Viktor Jansson ja äiti piirtäjänä tunnettu Signe Hammarsten Jansson.


Jo kauan sitten Tove julkaisi ensimmäiset postikorttinsa muumi aiheesta,
 mutta vasta viime vuosina muumi korttien suosio on selvästi kasvanut ja niitä myös kerätään yleisesti.


Minulla on kansiossani 57 erilaista muumikorttia.
Ne ovat iloisia, värikkäitä ja hyvin viehättäviä.
Aina kun saa muumikortin postiluukusta tulee iloiselle tuulelle.


Monissa kaupungeissa on Muumi-aiheisia museoitakin.
Tove Jansson on luonut meille Suomalaisille hahmon,
 jota kannattaa vaalia ja olemme sen ymmärtäneet.


Vanhoista posliinisista Muumimukeista maksetaan usein satoja euroja.
Pian varmasti harvinaisimpien korttienkin arvo nousee!

torstai 2. huhtikuuta 2015

Akseli Gallen-Kallela


Akseli Gallen-Kallela syntyi 1865 ja kuoli 1931.  Hänen elämänsä ja taiteellinen tuotantonsa sijoittuu itsenäisyytemme kiihkeimpään aikaan.  Kuten monia muitakin taiteilijoita häntä kiinnosti Suomen kansalliseepos Kalevala ja sen kuvittaminen.
Yllä  on Tarvaspään Gallen-Kallela museo, jossa lienee parasta aikaa on taiteilijan 150-vuotisnäyttely.


Ruovedllä sijaitsi taiteilijan mahtava hirsinen kesämökki Kalela,
 jossa olen nuorempana muutaman kerran käynytkin.  


Akseli oli erittäin herkkäpiirtoinen taiteilija.
Tämäkin luontokuva sopii hyvin kalevalaiseen maisemaan.


Vasemmalla kuvassa Gallen-Kallela, nukkumassa Pekka Halonen, käsi poskella R. Kajanus ja oikealla J. Sibelius.
Taulu on maalattu Pariisissa.


"Tyttö Keuruun vanhassa kirkossa," on maalattu 1889.


Kalevalasta hän onnistui piirtämään kuolemattomat kuvansa.
Ohessa Kullervon kirous.  
Syötyään pahan emännän leipää jossa oli kivi sisällä hän syötti Ilmarisen karjan susille ja muille metsän pedoille.




"Velisurmaaja"  on tunnettu Kalevalainen  laulu Kantelettaresta.
Taulu on Ateneumin taidemuseossa ja kortin on kustantanut Grako.
Kortteja Gallen-Kallela aiheesta löytyy yhä helposti.
Kansiossani niitä on tasan 49 kappaletta.  


"Pettuleivän virttä laulava tyttö." (1890)
Elettiin aikoja jolloin vielä leipään lisättiin usein petäjän kuorta.
Elämä ei varmaan ollut kovin helppoa nuorella taiteilijallakaan.